Luodaan tila, jossa kaikki tuntevat itsensä arvokkaiksi

Kuinka tärkeää sinulle on olla fyysisessä kontaktissa muiden kanssa? Kuinka tärkeä on halaus, suukko, taputus olalle tai kädenpuristus?

C: Todella tärkeää. Laura ja minä halailemme, suukottelemme ja pidämme toisiamme kädestä. Minulle fyysinen kosketus on luottamuksen osoitus. Hyväilen myös hänen hiuksiaan.
L: Haha, joo, siinä voit vielä kehittyä! Oikeastaan vaan painat kämmenesi pääni päälle.

C: Jotkut kävijöistä ovat kertoneet, etteivät ole halanneet tai olleet toisen ihmisen läheisyydessä yli vuoteen. Ainoa fyysinen kontakti on saattanut olla kädenpuristus esittelytilanteessa. Jos annamme heille halauksen, lyhyenkin, ja vaikka osa heistä vähän nolostuu, se on itse asiassa heille todella tärkeää. Yleisesti ottaen kosketuksesta voidaan sanoa, että esimerkiksi olalle taputtaminen osoituksena hyvästä työstä nostaa ihmisen itsetuntoa silmin nähden.  

Mikä on ihmisten välisen kosketuksen merkitys tanskalaisessa yhteiskunnassa? Uskotko sen muuttuneen vuosien saatossa?

C: Kosketuksen puute on nykyään nuorten keskuudessa suuri ongelma. Kyse on omanarvontunnosta. Jos itse en tunne toisen ihmisen kosketusta pitkään aikaan, käännyn helposti sisäänpäin."

Miksi uskot ihmisten välisen kosketuksen olevan niin tärkeä asia?

L: Se on tavallaan osoitus siitä, että olet halauksen arvoinen, olet "riittävän hyvä" saadaksesi halauksen. 
C: Se tekee yksinkertaisesti onnelliseksi. Kiintymyksen osoittaminen erilaisin elein on toisenlainen tapa olla yhteydessä kuin esimerkiksi pelkkä jutteleminen.

Uskotko, että miehet ja naiset kokevat koskettamisen ja fyysisen etäisyyden eri tavoin?

C: Koskettaminen edellyttää toisen suostumusta. Toisen rajoja ei voi tietää. Siksi pyydän aina anteeksi, jos vahingossa painaudun toista vasten vaikkapa ruuhkassa. Plexus-nuortentalolla on myös paljon transsukupuolisia ihmisiä, ja fyysisen kosketuksen voi helposti käsittää väärin. Osa ihmisistä ei ole tottunut kosketukseen, ja he saattavat tulkita halauksen merkitsevän enemmän kuin se itse asiassa tarkoittaakaan. Mutta jos ei ole tottunut saamaan halauksia vastakkaisen sukupuolen edustajilta, kuinka voisikaan tietää, miten niihin tulisi suhtautua?
L: Naisena sanoisin, että miehillä kosketuksen taustalla voi toisinaan olla muunlainen tarkoitusperä. Siksi saatan miettiä, haluaako mies vain saada minut sänkyynsä vai yrittääkö hän aidosti olla ystävällinen. Fyysistä kosketusta voi olla vaikea tulkita oikein.

Miten voisimme auttaa nuoria tuntemaan itsensä vähemmän yksinäisiksi?

C: Minulla on autismin piirteitä. Teini-iässä minun oli vaikea ymmärtää epäsuoraa viestintää. Tanskassa ihmisten välinen kanssakäyminen on melko vapaata, eikä selkeitä sääntöjä ole. Ehkä nuorille olisi hyvä opettaa, kuinka ihmisten seurassa on fyysisesti hyvä toimia. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että meidän ei pitäisi aina olettaa toisistamme pahinta. Joskus jos tervehdin muita matkustajia linja-autossa, en saa vastausta – aivan kuin minua pidettäisiin outona. Muutamien ihmisten katseet eivät silti saa minua lopettamaan. Entä jos olen ainoa, joka sinä päivänä puhuu tälle ihmiselle? Joillekin tervehdys voi merkitä paljonkin.
Tapaan toisen järjestön kautta myös paljon kodittomia, jotka ansaitsevat hieman rahaa myymällä lehtiä kadulla. Jotkut heistä kertovat, että ohikulkijat eivät kiinnitä heihin mitään huomiota. Jo pelkkä tervehdys saisi myyjät tuntemaan itsensä nähdyiksi. Jos jokainen meistä osaisi paremmin huomioida toisten olemassaolon, maailma olisi parempi paikka.